Kesän 2018 Värjäripäivät järjestetään Kiipulassa 19. – 22.7.2018.
Kurssikalenterin ja -kuvaukset löydät kevään Värillä-lehdestä ja tältä sivulta.
Värjäripäivien kurssimaksutiedot löydät lehden lisäksi myös tapahtumasivulta, jolta löytyvät myös tiedot majoituksesta ja ruokailuista kustannuksineen.
Turenkiin pääsee julkisilla liikennevälineillä. Jos tulet junalla, Helsinki – Tampere-välillä kulkevat R-junat pysähtyvät Turengissa, josta järjestetään nouto. Jos tulet bussilla Hämeenlinnaan, järjestämme kyydin sieltäkin perille, kun ilmoitat tarpeestasi leiriemännälle.
Ilmoittautumisaika on päättynyt.
Kurssit ovat pääsääntöiseti päivän kursseja. Torstain luentopäivä sisältää myös Kiipulan puutarhakierroksen.
Perjantaina on tarjolla illanvietto laavulla, missä keskustellaan killasta ja suunnitellaan yhdessä tulevaisuutta.
Lauantaina on mahdollisuus kylpeä Kiipulan sauna- ja kylpyläosastolla kurssipäivän jälkeen.
Kurssitarjottimen ainoa kaksipäiväinen kurssi on Frock-kurssi, joka kestää perjantaista lauantaihin.
Tervetuloa kokoontumaan yhteisten patojen ääreen!
Kurssin vetäjä: Pirjo Kuisma
OLETKO TEHNYT ISOÄIDINNELIÖITÄ RIITTÄMIIN JA KAIPAAT UUSIA HAASTEITA VIRKKAUKSEEN? Jos, niin tämä puolenpäivän kurssi on juuri sinulle. Ja vaikka et olisikaan kyllästetty isoäidinneliöillä, mutta osaat virkkauksen perussilmukat eli ketjusilmukat, kiinteät silmukat, pylväät ja puolipylväät, niin tule virkkaamaan kolmiulotteisesti. Tarvittaessa voidaan myös kerrata silmukoita yhdessä. Mukaan tarvitset kasvivärjättyjä lankoja ja niiden vahvuuteen sopivan virkkuukoukun. Toki voit käyttää myös muita lankoja.
Harjoitellaan ainakin kaksi eri kolmiulotteista tekniikkaa. En tiedä niiden oikeaa nimeä, mutta olen nimennyt ne omissa töissäni ristiin-rastiin virkkaukseksi sekä aivovirkkaukseksi. Voit tehdä iltapäiväkurssin aikana jompaa kumpaa tekniikkaa tai vaikka molempia. Lisäksi on mahdollista opetella krokotiilivirkkausta. Lankojen vahvuuksista riippuen voit tehdä patalapun, sukan tai kämmekkään varren tai vaikka alun tulevan syksyn huiviin. Tai sitten vaan ihan kokeiluja ja ideointeja myöhempiä käyttötarkoituksia varten. Suosittelen ohuita ja keskipaksuja lankoja, sillä kolmiulotteisista virkkuista tulee aina suht paksuja. Virkkauksen lomassa jutellaan värien yhdistelemisestä. Tosin kasvivärjätyissähän miltei kaikki värit käyvät toistensa kanssa yhteen.
Kurssin vetäjä: Terhikki Mäkelä
HALUATKO VÄRJÄTÄ VÄILILLÄ PUUVILLA- JA PELLAVALANKOJA tai ylipäätään sellukuituja tai kankaita? Silloin tämä torstai-iltapäivän kurssi on juuri sinulle tarkoitettu. Voit käyttää valmiiksi puretetut langat päivien muilla kursseilla.
Aamupäivän luento-osuudessa on lyhyt teoria aiheeseen. Mukaan siis puuvilla- ja pellavalankoja
valmiiksi vyyhditettyinä ja haltijalangoitettuina, kangaspalat sellaisinaan. Laita vyyhdit noin 20–40 g vyyhteihin.
Kurssin vetäjä: Seija Lahtinen
KÄYDÄÄN LÄPI KEITTOVÄRJÄYKSEN PERUSTEET ja opitaan siirtämään luonnon ihmeellistä väripalettia lankoihin. Aamupäivällä keitämme väriliemet, käytämme ainakin vuoden värikasvia mesiangervoa, raparperin juurta ja ulkomaisista väriaineista kokenillia. Iltapäivällä värjäämme langat ja pääsemme ihastelemaan tuloksia. Kurssilaiset saavat mielellään tuoda myös haluamiaan kasveja mukanaan, tästä lisää kurssikirjeessä.
Kurssin vetäjä: Pirjo Lackberg
VÄRJÄTÄÄN EDELLISVUODEN kuivatuilla sienillä (seitikit, samettijalka, orakkaat (mahdollisesti myös jokin kääpä ja jäkälä)). Värjäysliemen pH:ta muuttamalla pyritään saamaan samasta sienestä erilaisia värjäystuloksia.
Kurssin vetäjä: Anna-Karoliina Tetri
MIKROAALTOUUNISSA VOI VÄRJÄTÄ pieniä eriä lankoja, kankaita tai kuituja. Yhtä väriainetta ja useita puretteita samanaikaisesti käyttäen saat kirjavia lankoja. Monivärisiä lankoja saat käyttämällä useita väriaineita yhtäaikaa. Kurssilla värjätään pieniä määriä villalankoja ja kokeillaan mikroaaltouunin
mahdollisuuksia.
Kurssin vetäjä: tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusopettaja Ulla-Maija Vuorinen
MEKKOKANKAITA ERI TEKNIIKOILLA LUONNONVÄREJÄ KÄYTTÄEN. Keitetään kasvit, juuret, varvut, jäkälät, kukat, sienet, jne. Valmistetaan liemet värjäykseen, maalaukseen ja painantaan. Valitaan sopiva toteutustekniikka luonnonväreillä; värjäys, sibori, polttopainanta viskoosisilkkisametille, aurinkomaalaus, jäävärjäys, silkkipainanta, maalaus tai eri yhdistelmiä kerroksellisesti.
Leikataan kankaat kaavojen mukaan joko ennen värjäyksiä tai toteutuksen sopivassa vaiheessa. Ommellaan. Sopivia kankaita ovat ohuet puuvilla- ja pellavakankaat, bourette-silkki, bonge-silkki, viskoosisilkkisametti tai viskoosi. Kankaat on hyvä pestä ennen kurssia. Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille kurssikirjeessä.
Kurssin vetäjä: tekstiilisuunnittelija (AMK) Ritu Kokkola
OPIT KALANNAHKOJEN PARKITSEMISTAVAT. Kaikki kalannahat voidaan parkita. Opit tekemään rasvaparkin kananmunista, ja teoriassa käymme läpi myös kasviparkin tekemisen. Värjäämme ja maalaamme nahkoja luonnonväreillä. Lopuksi suunnittelemme ja pohdimme, millaisia tuotteita nahoista voisi tehdä.
Käytämme kurssilla niitä kaloja mitä on saatavilla sillä hetkellä. Tuo mukanasi kalannahkoja noin 4–7 kpl (pakasta ne kurssipäivään asti).
Lisätietoja: Ritu 045 634 6763, ritu(at)sirina-design.fi, www.sirina-design.fi
Kurssin vetäjä: Terhikki Mäkelä
PUNAISTEN VÄRIEN kurssilla leikitellään krapilla, kokenillilla ja santelipuulla sekä eri puretteilla ja
saadaan ihania erilaisia punaisia ja liloja värejä. Jaa langat 25–50 g vyyhteihin ja laita niihin valmiiksi haltijalangat sekä nimesi.
Kurssin vetäjä: Hannele Torniainen
OPETELLAAN, KUINKA NOKKOSESTA IRROTETAAN KUITUA vanhan ajan työvälineitä kuten loukkua, lihtaa ja häkilää apuna käyttäen. Nokkosen varren pitkistä kuiduista voi kehrätä lankaa, ”pohjoisen silkkiä”. Nokkonen oli yleinen kuidun lähde vaatteisiin keskiajalla ennen kuin pellava syrjäytti sen. Kurssilla opit, kuinka kuitu otetaan talteen ja miten siitä kehrätään lankaa värttinällä tai rukilla.
Kurssin vetäjä: Pirjo Lackberg
VÄRJÄTÄÄN EDELLISVUODEN KUIVATUILLA SIENILLÄ (seitikit, samettijalka, orakkaat (mahdollisesti myös jokin kääpä ja jäkälä)). Värjäysliemen pH:ta muuttamalla pyritään saamaan samasta sienestä erilaisia värjäystuloksia.
Kurssin vetäjä: tekstiilisuunnittelija (AMK) Ritu Kokkola
OPIT KALANNAHKOJEN PARKITSEMISTAVAT. Kaikki kalannahat voidaan parkita. Opit tekemään rasvaparkin kananmunista, ja teoriassa käymme läpi myös kasviparkin tekemisen. Värjäämme ja maalaamme nahkoja luonnonväreillä. Lopuksi suunnittelemme ja pohdimme, millaisia tuotteita nahoista voisi tehdä.
Käytämme kurssilla niitä kaloja mitä on saatavilla sillä hetkellä. Tuo mukanasi kalannahkoja noin 4–7 kpl (pakasta ne kurssipäivään asti).
Lisätietoja: Ritu 045 634 6763, ritu(at)sirina-design.fi, www.sirina-design.fi
Kurssin vetäjä: tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusopettaja Ulla-Maija Vuorinen
MEKKOKANKAITA ERI TEKNIIKOILLA LUONNONVÄREJÄ KÄYTTÄEN. Keitetään kasvit, juuret, varvut, jäkälät, kukat, sienet, jne. Valmistetaan liemet värjäykseen, maalaukseen ja painantaan. Valitaan sopiva toteutustekniikka luonnonväreillä; värjäys, sibori, polttopainanta viskoosisilkkisametille, aurinkomaalaus, jäävärjäys, silkkipainanta, maalaus tai eri yhdistelmiä kerroksellisesti.
Leikataan kankaat kaavojen mukaan joko ennen värjäyksiä tai toteutuksen sopivassa vaiheessa. Ommellaan. Sopivia kankaita ovat ohuet puuvilla- ja pellavakankaat, bourette-silkki, bonge-silkki, viskoosisilkkisametti tai viskoosi. Kankaat on hyvä pestä ennen kurssia. Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille kurssikirjeessä.
Kurssin vetäjä: Riikka Räisänen
TUTUSTUTAAN SIENIIN VÄRIAINEIDEN LÄHTEENÄ. Kurssin aluksi on lyhyt luento, jossa luodaan katsaus sienten väriaineisiin ja sienistä saataviin väreihin, sekä uusimpaan tutkimukseen, jota sienivärien alueella on käynnissä. Kerrataan värjäyksen perusteet ja käydään läpi tehtävät värjäykset ja niiden työskentelyperiaatteet. Värjätään sienillä, ainakin verihelttaseitikeillä ja mahdollisesti myös muilla sienillä. Värjättäviä lankoja kuvioidaan mm. flammu- ja liukuvärjäystekniikalla. Kurssilla hyödynnetään värjäyksen keskeisiä taitoja: väriliemen keittäminen, puretusaineiden käyttö, lankojen ja pienten kankaiden värjääminen. Kurssi sopii sekä niille, jotka eivät ole aikaisemmin värjänneet luonnonväreillä, että niille, joilla perustaidot ovat jo hallinnassa.
Kurssin vetäjä: Terhikki Mäkelä
VÄRJÄTÄÄN VIHREITÄ VÄREJÄ USEILLA ERI KASVEILLA. Kasveja, joita käytämme ovat mm. nokkonen, lupiini, koivunlehti, vadelmanlehti, pihlajanlehti, pietaryrtti, sipulinkuori. Opiskelijat tuovat kasveja tullessaan. Muutamme myös keltaisia luonnonvärejä vihreiksi indigolla. Värjättävä materiaali on villaa, silkkiä ja myös sellukuidut käyvät, jos tulet jo torstaina, jolloin teoriassa ja käytännössä käymme läpi niiden purettamisen. Jaa langat 25–50 g vyyhteihin ja laita niihin valmiiksi haltijalangat sekä nimesi. Suurimmasta osasta kasveja irtoaa villaan ensin keltainen väri, joka sitten voidaan muuttaa rauta- tai kuparisulfaatilla ja indigolla vihreäksi. Myös eri harmaan sävyjä käyttämällä saadaan vihreitä värejä ilman rautapuretusta. Teemme erilaisia kokeiluja eri kasveilla eri langoilla ja eri puretusaineilla.
Kurssin vetäjä: Tuovi Aalto
INDIGOSINISTÄ MORSINGOSTA SEKÄ INDIGOJAUHEESTA. Morsinkokyyppi valmistetaan tuoreista lehdistä. Päälle värjäämällä saamme lisää värisävyjä.
Keskeisiä aiheita kurssilla ovat työpisteen ja värjättävän materiaalin viimeistely, kyypin tekeminen morsingon lehdistä sekä indigojauheesta, kyyppivärjäyksen eri vaiheet, uusien värisävyjen saaminen keittovärjäyksellä sekä värjättyjen kuitujen jälkikäsittely.
Kurssin vetäjä: Kirsi Mantua-Kommonen
JÄKÄLÄVÄRJÄYS OLI HYVIN tärkeää mm. saamelaisille, kelteille, viikingeille ja Pohjois-Amerikan
intiaaneille. Jäkälistä saadaan väriä keittomenetelmällä sekä ammoniakissa käyttämällä. Kokeilemme
kurssilla molempia tapoja. Ammoniakkimenetelmällä tavoitellaan violetin ja liilan sävyjä haavan keltajäkälästä Xanthoria parietina ja valkohankajäkälästä Evernia prunastri, joita kurssin ohjaaja on kerännyt ja käyttänyt ammoniakissa etukäteen. Myös harmaanapajäkälä Umbilicaria hirsute antaa ammoniakkikäytteenä voimakkaan punaviolettia väriä. Keittomenetelmällä irtoaa keltaista väriä sormipaisukarpeesta Hypogymnia physodes ja kärsäpaisukarpeesta Hypogymnia tubulosa.
Värjäämme villaa ja silkkiä, joita ei tarvitse purettaa.
HUOM! Jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten jäkäliä saa kerätä ainoastaan maanomistajan luvalla! Lisäksi jäkälät ovat erittäin hidaskasvuisia, jäkälän uusiutuminen kestää kymmeniä ja jopa satoja vuosia, ja osa on harvinaisia, joten kerää mieluiten vain esimerkiksi rakennustyömaan alta ja kaadetuista puista, tai pieniä määriä kerrallaan yhdeltä alueelta.