Vuoden Värikäs, Oda

pihla

jussakka

 Vuoden värikkään esittely

Valitsimme värjäripäivillä vuoden värikkääksi Oda Koiviston. Oda on mahtava tarinankertoja ja saimmekin värjäripäivillä nauttia monista kiinnostavista ja hauskoista tarinoista.

Kerro ensin mitä teet?

Olen käsityöläinen ja matkailijoiden viihtyttäjä.

Mikä sai sinut innostumaan luonnonväreillä värjäämisestä?

Ensikosketuksen kasveilla värjäämiseen sain Inarin kansalaisopiston värjäyskurssilla. Lisäksi minulla oli ilo toimia aputyttönä kollegalleni Irma Majanderille. Näiden kokemusten jälkeen olinkin sitten lopullisesti koukussa ja riippuvuutta on jatkunut nyt parikymmentä vuotta.

Käytätkö lapin luonnosta hankittuja väriaineita ja jos, niin mitä?

Käytän pääasiassa itse, Lapin luonnosta keräämiäni värinlähteitä ja niiden rinnalla jonkin verran myös ostovärejä sekä keittöjätteitä kuten vaikkapa sipulinkuoria. Luontoäidin puodissa on valtavasti valikoimaa, mutta useimmin padoissa porisevat mm. horsma, sianpuolukka, suopursu ja koivu. Sienet ovat suosikkejani. Juoksentelen metsässä etsimässä verihelttaseitikkejä ja sudenkääpiä. Kangastatteja ja punavyöseitikkejä löytyy ihan omasta pihapiiristä. Haasteelliset orakkaat ovat vielä harjoitteluasteella.

Miksi Lappi?

Minun tarinani Lappiin asettumisesta on ”se tavallinen”. Kuljin usein pohjoisessa lomailemassa ystävättäreni luona. Yhden tällaisen viikonlopun aikana tapasin saamelaisen poromiehen, joka talutti minut Pielpajärven erämaakirkkoon vihittäväksi.

Mikä on Jussakka?

Jussakka on aikanaan perustettu Jussin ja hänen akkansa – siis minun – porotalouden aputoiminimeksi.  Sittemmin toiminta on muuttunut ja nykyisin Jusskka on minun kädentöitä ja matkailutarinointia tarjoava yritys.

Mitä teet värjäämistäsi langoista?

Olen käyttänyt värjättyjä lankoja kudottuhin ja neulottuihin asusteisiin, sisustustuotteisiin sekä seinätekstiileihin. Osa langoista päätyy myyntiin ja lankoihin hurahtaneiden käsien kautta villapaidoiksi, lapasiksi, sukiksi… Juuri muutama viikko sitten valittiin erään rouvan kanssa ihana kirjo kasvivärjättyjä lankoja hänen miniryijysarjaansa.

Suosikkisi perinteisistä saamen tai Lapin käsitöistä?

En pysty nimeämään mitään erityistä suosikkia perinteisistä saamen- tai Lapin käsitöistä. Se, mitä ehkä eniten arvostan pohjoisen käsityökultuurissa on ihmisten taito hyödyntää ja muokata mitä moninaisimpia luonnonmateriaaleja vaatteiksi, jalkineiksi sekä monelaisiksi käyttö- ja koriste-esineiksi.

Mikä on saamelaisuudessa mielenkiintoisinta?

Minä olen päässyt tutustumaan saamelaisuuteen ja saamelaiseen elämänmuotoon muualta tulleen vaimon ja miniän näkökulmasta. Kysymyksesi herätti vastaukseksi vähän laajemman kokonaisuuden. On ollut mielenkiintoista elää monikulttuurisessa Inarissa. Täällä kohtaavat jokapäiväisessä arjessa Inarin-, pohjois- ja kolttasaamelaisuus sekä suomalaisuus. Monikulttuurinen elinpiiri on synnyttänyt tiedonhalua, herättänyt ajatuksi ja varmasti myös antanut minulle vaikutteita.

Mitä tulee mieleen seuraavista sanoista:

>> Kaamos – rauha
>> Lumi – valo
>> Poro – eläin, jolle ihminen on paljosta kiitollisuuden velkaa
>> Nahka- hieno luonnonmateriaali
>> Syksy- metsän antimet
>> Väri – intohimoni kohde
>> Pohjoinen -koti

kasvivärjätyt-langat