Peruskurssi

Värjärikilta

Pirjo Lackberg

peruskurssi_cover

Tänä vuonna oli tavallista pitempi työmatka Värjäripäiville opettamaan, sillä ajoa Helsingistä Inariin kertyi 1153 kilometriä. Mikä sen hauskempaa, nautin ajamisesta kaunista Suomea katsellen, aviomies vieressä torkkuen ja välillä lukien sanomalehteä ääneen. Padat ja kattilat kolisivat somasti takapenkillä miehen kalastustarvikkeet seuranaan. Värjärinä katselen ajaessani, mitä värikasveja parhaillaan kukkii. Tällä kertaa tienvieret kukkivat liilan värisinä ja maitohorsman väriä todellakin riitti aivan etelästä ylös pohjoiseen.

Perille Vasatokkaan päästyämme oli mukava tavata jo paikalle saapuneita killan hallituksen tuttuja jäseniä ja paikallisia värjäreitä, jotka varmaankin olivat tehneet paljon työtä talven mittaan tapahtuman järjestämiseksi. Katsastettiin peruskurssille varattu kota, laiteltiin kasveja likoamaan ämpäreihin ja väsyneinä nukkumaan.

Peruskurssille oli saapunut väkeä eri puolilta Suomea, lähimmät Tirrosta, Sodankylästä ja Oulusta, kaukaisimmat Ilmajoelta, Kajaanista ja Taiwanista. Taiwanilainen Yunting sattui olemaan kansainvälisellä nuorisoleirillä Vasatokassa ja halusi oppia värjäystä. Totta kai, selvisimme hienosti tulkiten asioita myös englanniksi. Meillä oli rivakka meininki eikä kestänyt kauaakaan, kun luonnonvärjäyksen perusperiaatteet oli opiskeltu, reseptit valittu ja kurssilaisten tuomat kasvit pilkottu suuriin patoihin sekä kannettu kodan avotulille. Näiden töiden lomassa opettelimme lankojen valmistelua värjäystä varten. Lankoja olikin monenlaisia, mikä lupasi mielenkiintoisia värjäystuloksia.

Esimerkkinä suoravärjäyksestä käytimme koivun kuorta, josta saimmekin kaunista punertavaa beigeä ilman puretelisäystä. Sipulinkuoripataan lisäsimme viinikiveä ja alunaa opetellen samanaikaispuretuksen. Ensimmäisen värjäyksen jälkeen yhdistimme sipulin ja krapin jälkiliemet saaden keltaisen ja punaisen langan lisäksi upeaa oranssia. Nokkosliemeen lisäsimme hieman rautaa jälkipuretteeksi ja tuloksena oli tumma viileä vihreä. Pietaryrtistä loihdimme lehmuksenvihreää. Lappilaista maustetta saimme suopursuista, joita paikallinen kurssilainen oli kerännyt, pilkkonut ja liottanut. Työn ohessa opimme, että keittoaika vaihtelee suuresti eri kasveilla ja että puretteilla voi vaikuttaa paitsi värin kestoon myös saatavaan sävyyn. Punnitsimme ja mittasimme kaiken pikkutarkasti, sillä kun ensin oppii tekemään huolellisesti, langat eivät mene pilalle. Kun osaa perusasiat, sitten voi jatkaa omia kokeiluita ja tehdä uusia oivalluksia.

peruskurssi_pinkit_oranssit

Värjäyspaikkamme Muddusjärven rannalla oli oivallinen, sillä saimme hyvää puhdasta järvivettä sekä keittämiseen että lankojen huuhteluun. Vesi olikin tarpeeseen, sillä kotoisten kasvien jälkeen kokeilimme ulkomaisia värikasveja, joiden huuhteluun kuluu paljon vettä. Krappi ja kokenilli tulivat tutuiksi jo ensimmäisenä päivänä, ja rantaveteen oli mukava kahlata itsekin hieman viilentymään ja paarman puremia liennyttämään. Toisena kurssipäivänä saimme vielä upeita jälkivärejä ja viimeisenä vuorossa oli kyyppivärjäyksen opettelu indigolla. Niinhän siinä taas kävi, että väriä riitti niin paljon, että langat loppuivat kesken. Innostuimme kastamaan edellispäivän keltaisia ja vaaleanpunaisia vyyhtejä indigoliemeen, tuloksena upeita vihreitä ja liiloja.

peruskurssi_langat

Peruskurssin tavoitteet täyttyivät jälleen. Opimme, miksi luonnonväreillä värjääminen on tuottoisaa, ekologista, kohtuullista ja luovaa. Opimme, mitkä kasvit ovat hyviä värikasveja ja miten niitä voi kerätä ja säilöä. Keskustelimme villan lisäksi muiden eläin- ja kasvikuitujen värjäämisestä. Opimme tuntemaan tavallisimpia puretteita ja niiden vaikutuksia saataviin värisävyihin. Opimme, miten liemen PH-arvoa voi säädellä ja miten se vaikuttaa värjäysprosessissa. Totesimme, että tästä on hyvä jatkaa omiin värjäyskokeiluihin ja sienivärjäykseen, kylmävärjäykseen, aurinkovärjäykseen, mikrovärjäykseen…

Luulenpa, että mäkäräisten ja paarmojen lisäksi kurssilaisia puraisi myös värjäyskärpänen. Toivottavasti tapaamme ensi kesänä Fiskarsissa Värjäripäivillä. Tuo ajoreittini varrella koko Suomen tienpenkereet liilaksi värjännyt maitohorsma valittiin vuoden värikasviksi.

peruskurssi_ying

PS Yuntingin kanssa olemme feissarikavereita ja Yun on käynyt opiskelupaikkakunnaltaan Tampereelta luonani yökylässä tutustuen samalla Helsingin nähtävyyksiin ja perheeseeni. Olemme myös istuneet keskellä yötä olohuoneen sohvalla opetellen neulomisen alkeita. Tietysti Inarissa värjätyillä langoilla.

 

Muut artikkelit

Etusivu
Puheenjohtajan palsta
Vuosikokouskutsu
Vuosikokouksessa kankaanpainotyöpaja
Ennakkotietoa 2015 värjäripäivistä
Vuoden värikkään esittely
Nutukasta Naappuun
Makeaa sinistä painoa
Sinisen padan aarteita
Tinalankapunonta
Lapin värit